Taannoin, tytön synttäreiden kynnyksellä, saimme mainospostia ruokavalmistajalta. Kuoressa oli herttainen kirje, jossa muistutettiin ruokailun merkityksestä ja todettiinpa siinä myös perheen yhteisen ruokailuhetken olevan päivän kohokohta, jota voi juhlistaa vaikkapa kynttilällä.
En tiedä muista vauvaperheistä, mutta ei meillä yleensä syödä pilttiä kynttilänvalossa. Päin vastoin, tapahtuma muistuttaa yhden naisen show´ta, jonka tarkoituskaan ei ole saada yleisöä ulvomaan riemusta.
Syömisen houkutteluun olemme kokeilleet rusinoita (oppii tyttö samalla pinsettiotteen), purkinkantta (jota äiti poimii sata kertaa pöydän alta), kuvakirjoja (koira sanoo hauhau,hauhau,hauhau...), tuttia jne. Toimivimmaksi on kuitenkin osoittautunut YouTube-videot, joista Pikku Orava on ihan paras. Meillä purraankin käpyä nykyään harva se ilta. Ei ihan Oscarin paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti