Hiljaisuus

Pääsiäispyhien koittaessa oli tarkoitus lähteä matkalle. Olimme varanneet lennot ja hotellin hyvissä ajoin ja odotimme tytön kummien tapaamista. Suunnitelmia olimme skypetelleet puolin ja toisin ja laukut pakattu valmiiksi.

Vaan ei mennyt asiat niin kuin Strömsössä. Koko perhettä vaaninut flunssakierre teki jälleen tepposet ja tytölle nousi kuume juuri ennen matkaa. Mietimme, olisiko matkalle lähtö ollut vanhempien puolelta itsekästä, kun kipeää toipilasta retuutetaan mukana. Niinpä päädyimme perumaan matkan.

Mielikuvan ja todellisuuden kohtaamisesta...

Aikani kasvatin otsaani miehistä uloketta, mutta sitten päätin ryhdistäytyä. Voisihan matkan aineksia koota muutenkin. Niinpä olen pyhien aikana harrastanut kulttuuria (Ristin tie), shoppaillut kauan haaveilemani tennarit, syönyt ulkona (turkkipizzaa á la ostari) ja lisäksi tapasimme tytön lähempänä asuvan kummitädin. En kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että tämä oli plan B, olkoonkin ekologista lomailua tai jotain.