Täysi kymppi ja muuttopuuhaa

Minulla on lenkkeilyyn viha-rakkaussuhde. Yhdistän juoksemisen uudenvuodenlupauksiin ja niihin pieniin elämäntapojen ryhdistäytymisliikkeisiin. Lupaava alku tyssää kuitenkin yleensä ajan- tai mielenkiinnon puutteeseen varsin askeettista lajia kohtaan ja aiemmat maratonhaaveet hymyilyttävät nykyisin.

Yläasteelta alkanut on-off-suhde lenkkareiden kanssa jatkuu taas tänä keväänä. Tänään harrastus konkretisoitui Naisten kympillä, jolle oli kieltämättä muutama muukin eksynyt. Sää suosi, askel kulki ja niin löysin itseni hölkkäämästä koko matkan maaliin, ensimmäistä kertaa. Jes!

Kotona jatkuvat muuttopuuhat. Kuten aiemmin olen maininnut, muutamme kesäksi putkiremonttia karkuun soluasuntoon. Mitä kaikkea voi ihminen, saati sitten taapero, tarvita kolmen kuukauden aikana? Välillä iskee paniikki (tarvitaanko hautajaisvaatteita, entä matkalaukkua, ai niin, ne kynsisakset!), useimpina päivinä en kuitenkaan ole laittanut tikkua ristiin asian suhteen. Kyllä asiat järjestyy, olkoonkin, että jaloissa pyörii ympäristöstään melkoisen kiinnostunut pienokainen ja mies lähtee juuri h-hetkellä työmatkalle.