Yhtä juhlaa

Toukokuu merkitsee minulle juhlakuukautta. On kouluvuoden päättäjäisiä, ylioppilasjuhlia, valmistujaisia... ja syntymäpäiväni. Tänä vuonna täytin pyöreitä ja olen nyt jotain teiniäidin ja puumanaisen väliltä. Varsinainen syntymäpäivä osui viikolle ja päivä kului arkisesti työn touhussa. Mieltäni lämmitti kovasti työpaikalle saapunut kukkalähetys, ensimmäinen laatuaan. Mieheltä olin saanut jo aiemmin kameran peruuntunutta matkaa ajatellen.

Punnitsin etukäteen erilaisia tapoja juhlistaa synttäreitä, mutta lopulta päädyin perinteisiin kahveihin. Lisäksi vietin pitkästä aikaa tyttöjen iltaa hyvän ruuan, juoman ja seuran merkeissä. Lapsellisen elämää vai mitä, mutta lapsen myötä olen antanut itselleni luvan tiettyyn mukavuudenhaluun. Ei vaan aina jaksa järjestää.

Viikko huipentunee huomiseen äitienpäivään, jota juhlin nyt toisen kerran. Mitähän tuo viisitoistakuukautinen on tällä kertaa keksinyt? Kukat hankin jo etukäteen eiliseltä Tallinnan-reissulta, jolla olimme toisen mamman ja samanikäisen taaperon kanssa. Jotain olen nimittäin oppinut näiden kahdeksan miehen kanssa vietetyn vuoden aikana...

Ja jotta tässä ei nyt ihan koiranputkea ala korvista kasvaa, olemme muuttamassa kesäksi opiskelija-asuntolaan remonttia pakoon. Ah, soluasuminen! Valkoiset seinät, muovimatot, parittomat posliinikupit, leivänmurut ja tyhjentämättömät roskakorit. Ehkä tämä kolmekymppisyys tarkemmin ajatellen onkin ihan hyvä juttu :)