Hankintoja

Voiko olla enempää maanantaifiilistä, kuin katsella taivaan harmautta ja sadetta? Eipä siinä sinänsä mitään, mutta sadepäivä sisällä tytön kanssa taitaa olla laji, mihin ei kannattane ryhtyä, mikäli haluaa säilyttää mielenrauhansa.

Vaan eipä tullut samanlaista ärtymystä kuin yleensä, kun karautimme kirjastolle tytön kanssa. Siis autolla. Nih. Kylläpä tuntuu makealta kaikkien niiden sateessa taivallettujen koulu-, työ- ja kauppamatkojen jälkeen. Ei enää bussin odottelua ojanpenkalla, kiitos. Nyt pihassa odottaa ensimmäinen oma auto, minkä hankinta nousi ajankohtaiseksi päiväkotipaikan varmistuttua. Vielä kun saisi ne kumisaappaat hankittua tytölle lätäkköleikkeihin...

Parasta juuri nyt...

Tytön, 1v 5kk, suosikkeihin kuuluu tällä hetkellä...

...trendikkäästi lähiruoka. Metsämansikat, mustikat, kantarellit, jotka "mua" on poiminut.
...Pokka pitää-ohjelma. Kaikki muu katoaa ympäriltä ja voi melkein kuulla nuppineulan tipahtavan.
...kävely ja juokseminen. Matka taittuukin tätä nykyä kävellen tai vaunuissa kiukuten :)
...Maisa- ja Puppe-kirjat. Tämä mamma osaakin nykyään paremmin Maisan kavereiden kuin Frendien nimet.

Hauska on seurata pienen kehitystä, tässä vaiheessa tyttö lyö meidät vanhemmat useasti ällikällä ("mitä? Osasiko/ymmärsikö se tuonkin?"). Vaikka kaikkiin ikävaiheisiin liittyy varmasti omat hyvät ja huonot hetkensä, en haikaile lainkaan enää vauvavaiheeseen takaisin, vaikka silloin olikin ehkä sitä kuuluisaa omaa aikaa enemmän (vai oliko?). Päinvastoin, nythän tämä touhu menee mielenkiintoiseksi, kun taidot kehittyy ja oma persoona tulee esiin. Joskus ehkä liiankin kanssa...

Vaihtelevaa pilvisyyttä

Blogi on viettänyt tahatonta kesälomaa kuukauden verran. Koitetaan siis palata näppiksen äärelle. Postauksen otsikko olisi yhtä hyvin voinut olla liikaa kahvia, liikaa töitä tai tauko olisi paikallaan ;).

Kuukausi on kulunut nopeasti ja termi ruuhkavuodet on saanut uuden merkityksen sanavarastooni. Olen töiden lisäksi suunnitellut asuntomme tulevaa keittiöremonttia, hoitanut tytön päivähoitoasiaa jnejne. Olemme myös kolunneet lähiympäristön puistot ja ihastelleet ruohonkorsia, kiviä ja kukkia matkan varrella. En voi kuin todeta, että onneksi on kesä, koska majapaikkamme on kyllä alkuhuuman jälkeen aika ankea paikka pienelle lapselle (ja isommallekin!) viettää aikaa.

Syksy tuo muutoksen pienen elämään, kun tyttö aloittaa päiväkodissa. Äitinä odotan uuden alkua huolensekaisella innostuksella. Miten pieni pärjää, koska iskee ensimmäinen korvatulehdus/vatsatauti jne? Toivon kaiken menevän hyvin, vaikka viime aikoina on tyttöön iskenyt uusi eroahdistus ja MAM-MAAA!! kuuluu vähän väliä. Huoh, on se kivaa olla suosittu.

Yksitoista satunnaista faktaa

Bleue blogista Sininen keskitie heitti kysymyshaasteen. Kysymykset ja vastaukset, silvuplee.

1. Lennätkö koskaan unissasi?
En muista lentäneeni pitkään aikaan unissani, enemmän on taistelu-ja pakenemisunia.
2. Mitä ammattia arvostat?
Täytyy vastata kliseisesti, että perinteisiä auttamisammatteja: hoitajia, lääkäreitä, palomiehiä... Pokeripelaajat ja BB-tähtöset, not.
3. Minkä kirjan luit viimeksi ja mitä pidit siitä?
Taisi olla Leah Chishugin omaelämäkerta Ruandan kansanmurhasta. Suosittelen!
4. Jos saisit kahden päivän loman ja tonnin rahaa, mitä tekisit?
Mitä, eikö näin ole joka viikko? Lähtisin miehen kanssa kahdestaan Tukholmaan.
5. Pidätkö kylmästä kahvista?
Heti kuuman kahvin jälkeen.
6. Mitä sanoit viimeksi ääneen?
Olisikohan ollut natinati tytölle (sori tapakouluttaja Kaarina Suonperä!)
7. Minkä laulun lauloit viimeksi?
Samaan syssyyn lauloin Sinisen unen, osin kuorolauluna tytön kanssa :)
8. Mitä seuraat tällä hetkellä televisiosta?
Huhhuh, tuleeko sieltä mitään katsomisen arvoista? Vuosi vuodelta vähemmän. Satuhäätkin on tauolla, damn it.
9. Onko maapallon ulkopuolella älyllistä elämää?
Onko sitä aina maapallollakaan??
10. Milloin venyttelit viimeksi yli viisi minuuttia?
Torstaina jumpassa.
11. Paras kesäjuoma?
Kopparbergin päärynäsiideri, joka maistuu yhtä hyvältä alkoholilla ja ilman!

Terveisiä datsalta

Olemme vaihtaneet maisemaa. Koetin etukäteen varautua mitä erilaisimpiin yllätyksiin opiskelija-asunnon suhteen: vuotaviin hanoihin, vetäviin ikkunoihin, möykkääviin naapureihin. Mutta, kas kummaa, yhtäkään kohtaa en ole tarvinnut rastia. Päin vastoin, täällähän on hiljaisempaa kuin meidän kotikadulla ja suihkutilatkin muistuttavat spa:ta verrattuna aikuisiällä asumiini koteihin. Ja kun oikein pinnistelen, niin tämähän muistuttaa eräänlaista mökkiä: mukavuuksia karsittu, pirttipöytä, ei tiskikonetta, postit haetaan ulkoa... Tyttökin vaikuttaa sopeutuneen uuteen kotiin hyvin pienen alkuhämmennyksen jälkeen. Kun mies on vielä lomalla ja käy muskarissa tytön kanssa, sanoisin, että näillä kohdin asiat on aika kivasti.

Täysi kymppi ja muuttopuuhaa

Minulla on lenkkeilyyn viha-rakkaussuhde. Yhdistän juoksemisen uudenvuodenlupauksiin ja niihin pieniin elämäntapojen ryhdistäytymisliikkeisiin. Lupaava alku tyssää kuitenkin yleensä ajan- tai mielenkiinnon puutteeseen varsin askeettista lajia kohtaan ja aiemmat maratonhaaveet hymyilyttävät nykyisin.

Yläasteelta alkanut on-off-suhde lenkkareiden kanssa jatkuu taas tänä keväänä. Tänään harrastus konkretisoitui Naisten kympillä, jolle oli kieltämättä muutama muukin eksynyt. Sää suosi, askel kulki ja niin löysin itseni hölkkäämästä koko matkan maaliin, ensimmäistä kertaa. Jes!

Kotona jatkuvat muuttopuuhat. Kuten aiemmin olen maininnut, muutamme kesäksi putkiremonttia karkuun soluasuntoon. Mitä kaikkea voi ihminen, saati sitten taapero, tarvita kolmen kuukauden aikana? Välillä iskee paniikki (tarvitaanko hautajaisvaatteita, entä matkalaukkua, ai niin, ne kynsisakset!), useimpina päivinä en kuitenkaan ole laittanut tikkua ristiin asian suhteen. Kyllä asiat järjestyy, olkoonkin, että jaloissa pyörii ympäristöstään melkoisen kiinnostunut pienokainen ja mies lähtee juuri h-hetkellä työmatkalle.

Parasta juuri nyt...

Tytön, 15 kuukautta, mielestä parasta juuri nyt on...

...kylpyankka (kaak-kaak), joka seuraa kaikkialle, jopa nukkumaan mentäessä.
...ulkoilu ja puistossa käyminen. Ilo, kun itse voi kiivetä ja laskea liukumäestä.
...äidin tekemä ruoka. Hyvä ruoka, (toivottavasti) parempi mieli.
...kylpeminen. Pari mojovaa kiukkukohtaustakin on tullut, kun ei heti olla vastattu pyyntöön.
...piiloleikit. Tyttö on hellyyttävästi oppinut itse vinkaisemaan hennon kukkuun "piiloutuessaan" pöydän tai tuolin alle.

Arjessa riittää hellyttäviä hetkiä, kun niihin malttaa pysähtyä. En voinut olla hymyilemättä kysellessäni eilen, missä matto on. Ensin tyttö osoitti olohuoneen mattoa ja lähti siitä osoittamaan keittiönmattoa. Kun äiti vain röhnötti olohuoneessa, kääri tyttö maton ja toi sen näytille, ettei varmasti menisi pointti sivu suun :)